Suomalaistutkimus: Tehokkaan bakteerilääkehoidon turvaamiseksi tarvitaan nopeita toimia
Kahdessa tuoreessa tutkimuksessa (Pyörälä, ym. 2022, Parviainen, ym. 2019) selvitettiin Suomen koko väestön antibioottien kulutusta avohoidossa lähes vuosikymmenen ajalta. Tutkimuksissa hyödynnettiin Kelan sairausvakuutuksesta korvattavien lääkeostojen ja lääkekorvauskustannusten tietoja.
Tutkimustulokset osoittavat, että Suomessa on onnistuttu vähentämään sekä antibioottien kokonaiskulutusta että laajakirjoisten antibioottien kulutusta. Hyvistä tuloksista huolimatta muu tutkimustieto osoittaa, että samalla aikajaksolla antibiooteille vastustuskykyinen (ESBL) E. coli-suolistobakteeri on lisääntynyt Suomessa kuten muualla maailmassa.
Tutkimusten mukaan gram-negatiivisten suolistobakteerien merkitys kuolemanvaaran aiheuttajana on edennyt erittäin merkittäväksi globaalisti. Vuonna 2022 Euroopan lääkeviraston julkaisemassa yhteisraportissa antibioottiresistenssin arvioidaan edenneen jo hiljaiseksi pandemiaksi.
Suomalaiset tutkimustulokset ovat herättäneet kansainvälistä huomiota. Iso osa maailmaa tavoittelee edelleen antibioottien kokonaiskulutuksen ja laajakirjoisten antibioottien kulutuksen vähentämistä. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että antibioottien maltillinen käyttö ei yksin riitä antibioottiresistenssin hallintaan vaan tarvitaan nopeasti myös muita keinoja.
Uusia infektioiden hoitokeinoja tarvitaan nopeasti
Antibioottipulan välttämiseksi ja modernin terveydenhuollon turvaamiseksi tarvitaan nopeasti uusilla vaikutusmekanismeilla toimivia tehokkaita bakteeriantibiootteja sekä uusia hoitomuotoja infektiotauteihin.
Näiden lisäksi vanhat, tiettyihin bakteereihin vaikuttavat kapeakirjoiset antibiootit, kuten penisilliini, ja kapeakirjoiset virtsatietulehduslääkkeet tulisi pitää markkinoilla.
– Ilman laajaa keinovalikoimaa ja globaalia yhteistyötä antibioottien saatavuustilanne voi kriisiytyä jo tulevina vuosina. Antibioottiresistenssin lisääntymisen myötä terveydenhuoltomme palaisi aikaan, jolloin tavallisetkin infektiot olisivat potilaalle jälleen kohtalokkaita, toteaa Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen.
Lääkekehitys tarvitsee taloudellista panostusta myös yhteiskunnalta
Euroopan lääkevirasto (EMA), Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC), Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) ottivat kantaa antibioottiresistenssin uhkaan yhteisraportissaan ja korostavat, että tilanteen hallintaan ja uusien hoitokeinojen saamiseksi tarvitaan vahvaa kansainvälistä poliittista tahtoa sekä yhteiskunnan eri toimijoiden taloudellista sitoutumista.
Akateeminen tutkimus kaipaa rahoitusta ja lääketeollisuus taloudellisia kannustimia voidakseen jatkaa antibioottien kehittämistä, jotta markkinoille saadaan vihdoin uusia tehokkaita bakteeri-infektioiden hoitokeinoja useiden vuosien jälkeen.
Fimean ihmis- ja eläinlääkeasiantuntijat ovat mukana Suomen kansallisessa antibioottiresistenssin torjunnan asiantuntijaryhmässä (MTKA). Asiantuntijaryhmä on julkaisut toimenpideohjelman antibioottiresistenssin hallinnaksi vuosille 2017–2021 ja päivittää ohjelmaa parhaillaan.
Lue lisää tutkimuksista
Pyörälä E, Sepponen K, Lauhio A, Saastamoinen L. Outpatient Antibiotic Use and Costs in Adults: A Nationwide Register-Based Study in Finland 2008–2019. Antibiotics 2022. Julkaistu 22.10.2022.
Parviainen S, Saastamoinen L, Lauhio A, Sepponen K. Outpatient antibacterial use and costs in children and adolescents: a nationwide register-based study in Finland, 2008–16. Journal of antimicrobial chemotherapy 2019. Julkaistu 8.5.2019
Lue lisää antibioottiresistenssistä
Antimicrobial Resistance Collaborators. Global burden of bacterial antimicrobial resistance in 2019: a systematic analysis. The Lancet. Julkaistu 19.1.2022.
Lauhio A. Uhkana pula tehokkaista bakteeriantibiooteista. Suomen lääkärilehti. Julkaistu 6.5.2022.
EMA, ECDC, OECD, EFSA yhteisraportti 7.3.2022 Antimicrobial Resistance in the EU/EEA—A One Health Response.