Fimealla vahva rooli lääkeasioiden uudistuksessa
Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä lääkeasioiden uudistus. Uudistuksen tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa lääkitysturvallisuus ja -neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus. Uudistustyötä tehdään sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin (2019:5) sisältyvän tiekartan mukaisesti ja toimenpiteet ulottuvat useammalle hallituskaudelle.
Lääkeasioiden tiekartan mukainen toimeenpano koostuu kolmesta kokonaisuudesta:
- Lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen (lääkehoidon ohjaus- ja rahoitusjaos)
- Apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun kehittäminen (apteekkijaos)
- Tiedonhallinnan ja digitaalisten työvälineiden kehittäminen (lääkehoidon tiedonhallinnan jaos)
Uudistuksen etenemistä, valmistelua ja toimeenpanoa seuraa ja tukee koordinaatioryhmä, jossa on jäseniä eri ministeriöistä ja virastoista. Fimealla on koordinaatioryhmässä kolme edustajaa ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.
Apteekkijaos
Apteekkijaoksen työn tavoitteena on pienentää apteekkijärjestelmän osuutta lääkehoidon kustannuksissa siten, että lääkkeiden saatavuus, palveluiden saavutettavuus tai rationaalisen lääkehoidon toteutuminen eivät vaarannu. Lisäksi jaoksessa on määritetty lääkkeiden vähittäisjakelun tavoite ja tehtävät, sekä selvittää niiden pohjalta kehittämistarpeet.
Fimea on ollut aktiivisesti mukana apteekkijaoksen ja sen alaryhmien työssä. Fimealta on ollut neljä edustajaa jaoksessa. Lisäksi apteekkijaoksessa käsiteltäviä asioita on valmisteltu Fimean sisäisesti laajemminkin kuin jaoksen nimettyjen jäsenien kesken. Apteekkijaoksen työ saatiin vuoden 2022 aikana lähes valmiiksi ja STM julkaisee apteekkijaoksessa laaditun selvityksen vuonna 2023.
Osana apteekkijaoksen työtä Fimea on tuottanut vuoden 2022 aikana selvitykset avohuollon apteekkien lakisääteisen lääkeneuvonnan sisällöistä ja eurooppalaisista lääkkeiden vähittäisjakelu- ja apteekkijärjestelmistä. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi toimeksiannon selvitysten tekemiseen tammikuussa 2022 osana lääkeasioiden uudistuksen toimeenpanoa.
Apteekkien lakisääteisen lääkeneuvonnan sisältöä käsittelevän selvityksen tavoitteena oli kartoittaa avohuollon apteekkien lääkeneuvonnan nykytilaa ja tuottaa ehdotus apteekkien lakisääteiseen lääkeneuvontaan kuuluvista sisältökokonaisuuksista. Selvityksen mukaan lääkkeiden käyttäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä apteekkien lääkeneuvontaan ja apteekit ovat yksi väestön tärkeimmistä lääketiedon lähteistä. Kehittämistarpeiksi tunnistettiin kuitenkin asiakaslähtöisyyden ja tasalaatuisuuden lisääminen. Lakisääteisen lääkeneuvonnan yksityiskohtaisemmalle määrittelylle on selkeä tarve tasalaatuisen lääkeneuvonnan edistämiseksi.
Selvityksessä eurooppalaisista lääkkeiden vähittäisjakelu- ja apteekkijärjestelmistä tarkasteltiin kymmentä eurooppalaista järjestelmää ja vertailtiin niitä Suomeen. Apteekkijärjestelmistä selvitettiin apteekkien omistajuutta, henkilökuntarakennetta, aukioloaikoja, tuotevalikoimaa, lääkeneuvontaa, apteekkien palveluita ja näihin liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi vertailtiin lääkkeiden myyntikanavia ja -paikkoja sekä päivitettiin aiempi kirjallisuuskatsaus apteekkijärjestelmän sääntelyn purkamisen vaikutuksista Euroopassa. Selvitykseen valitut maat olivat Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Iso-Britannia, Portugali, Ranska, Saksa ja Viro. Selvityksen perusteella tarkasteltujen maiden apteekkitoiminnan sääntelyn tasossa on eroja. Merkittävimmät erot liittyvät apteekkien omistajuuteen ja lääkkeiden myyntikanaviin.
Lisäksi Fimea julkaisi vuoden 2022 aikana selvityksen lääkkeiden koneellisen annosjakelun nykytilasta ja kehittämistarpeista. Myös tätä julkaisua on hyödynnetty apteekkijaoksen työssä. Selvityksen tavoitteena oli kuvata koneellisen annosjakelun nykytila Suomessa, siinä olevia kehittämistarpeita sekä tarkastella Lääkkeiden potilaskohtaisen annosjakelun hyvät toimintatavat -julkaisun päivitystarpeita. Fimean tekemän selvityksen perusteella apteekkien tarjoama lääkkeiden annosjakelupalvelu koetaan hyödyllisenä ja lääkitysturvallisuutta parantavana. Koneellista annosjakelua koskevaa lainsäädäntöä tulisi kuitenkin lisätä, jotta toimijoiden roolit ja velvollisuudet selkiytyisivät. Kilpailutuksissa tulisi hinnan lisäksi huomioida myös laadullisia tekijöitä. Kansallisten laatukriteerien ja palvelun sisällön määrittäminen olisi tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että palvelu edistää järkevää lääkehoitoa. Myös Lääkkeiden potilaskohtaisen annosjakelun hyvät toimintatavat -oppaan päivittäminen yhteistyössä keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa nähtiin tärkeänä.
Tiedonhallinnan jaos
Tiedonhallinnan jaoksen työ koostuu kolmesta kokonaisuudesta: Kanta-lääkityslista, Lääketietovaranto sekä Lääkehoidon ja -huollon tiedon hyödyntäminen. Kahden viimeisen kokonaisuuden osalta STM on toimeksi antanut selvitystyöt Fimean tehtäväksi. Kaikki selvitykset on tuotettu yhteistyössä ministeriön, muiden virastojen ja laitosten sekä muiden sidosryhmien kanssa.
Lääketietovaranto kokoasi yhteen eri viranomaisten tehtäviin ja palveluihin liittyviä tietoaineistoja lääkevalmisteista ja lääkemarkkinatiedoista. Esimerkiksi lääkevalmisteista tietovaranto sisältäisi perustiedot ja muun valmisteeseen liittyvän tiedon, kuten hinnan, saatavuuden, laatu- ja turvallisuustiedon sekä valmisteyhteenvedot. Tällä hetkellä tietoja täytyy etsiä monesta paikasta, mikä heikentää tietojen hyödynnettävyyttä.
Kansallisen lääketietovarannon toteuttaminen tarkoittaisi usean viranomaisen ja muun toimijan tietoaineistojen hyödyntämistä sekä lääketietoportaalin ja käyttöliittymän rakentamista tietojen käyttämiseksi. Tämä tarkoittaisi vaativaa ja pitkäkestoista projektia. Fimean tuottamat selvitykset muodostavat kokonaiskuvan, jonka perusteella voidaan päättää rahoitetaanko lääketietovarannon kehittämistä ja toimintaa. Vuonna 2022 julkaistiin lääketietovarannon ratkaisukuvaus ja käyttäjätutkimus. Ratkaisukuvauksessa on tarkemmin määritelty ensimmäiset ja keskeisimmät kehitettävät palvelut, mikäli lääketietovarantoa lähdettäisiin toteuttamaan. Ratkaisukuvauksessa kehitettäviksi ensivaiheen palveluiksi ehdotetaan lääketietoportaalia, Kanta-palveluiden Lääketietokantaa ja viranomaisten käyttöliittymää lääkemarkkinatietoon. Viranomaisen käyttöliittymään liittyviä asiakastarpeita kartoitettiin käyttäjätutkimuksella, jonka toteuttivat Kelan tietopalvelujen palvelumuotoilijat yhteistyössä Fimean ja Kelan sisältöasiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksessa haasteltiin yliopistosairaaloiden edustajia eri hyvinvointialueilta. Selvitystyön viimeisessä vaiheessa tuotettiin muuutosvaikutusten arviointi ja analyysi lääketietovarannon kustannushyödyistä.
Lääkehoidon ja huollon tiedon hyödyntämistä käsittelevää selvitystä on koottu vuoden 2022 kuluessa ja se luovutetaan STM:lle alkuvuodesta 2023. Selvityksessä ehdotetaan toimintamalleja ja tiekarttaa , joiden avulla rationaalisen lääkehoidon ja -huollon tietojohtamisen tapoja kehitettäisiin ja vakioitaisiin. Tietojohtamisella tarkoitetaan johtamista siten, että edistetään organisaation kykyä luoda arvoa tiedolla ja osaamisella. Käsitteenä tietojohtaminen kattaa sekä tiedolla johtamisen eli dataperustaisen johtamisen että tiedon johtamisen ja tiedonhallinnan. Selvityksen keskeinen sanoma on, että osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on kehitetty yleistä sote ohjausta ja johtamista. Tässä yleisessä sote-tietojohtamisen kehittämisessä ei ole kattavasti huomioitu lääkehoidon ja lääkehuollon ohjaukseen ja valvontaan liittyviä tarpeita. Sen takia selvityksessä ehdotettavat toimintamallit on tarkoitettu integroitavaksi osaksi yleistä soteohjausta ja -johtamista.