Fimean jalanjälki - sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen vastuu

Ihmisiä työpöytien äärellä työskentelemässä avokonttorissa.
© GettyImages/fizkesfizkes

Vastuullisuustyössä jalanjäljellä tarkoitetaan sitä suoraa vaikutusta, joka organisaation toiminnalla on ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Fimea pyrkii pienentämään toiminnastaan aiheutuvia negatiivisia ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.

Sosiaalinen vastuu Jalanjälki-ikoni.

Hybridityön myötä ergonomian, aivoergonomian ja yhteisten välineiden käyttöön liittyvät toimintatavat ovat entisestään korostuneet, kun osa henkilöstöstä on toimistolla ja osa etänä. Tästä syystä Fimeassa sovittiin vuonna 2022 käytänteistä, joilla edistetään henkilöstön aivoergonomiaa, yhteistyötä ja hyvinvointia. Esimerkiksi kaikki Fimean sisäiset palaverit alkavat tasatunnein ja loppuvat kymmentä vaille tasan. Näin jokaiselle jää aikaa siirtyä mahdolliseen seuraavaan palaveriin sekä henkisesti että fyysisesti. Lisäksi ohjeita ja vinkkejä laadittiin erityistä keskittymistä vaativien tehtävien tekemiseksi, palaverikäytännöiksi ja viestinnän kehittämiseksi. Vuonna 2022 toteutettiin myös työyhteisöviestinnän kysely erityisesti etä- ja hybridityön näkökulmasta: kyselyyn vastanneista jopa 84 % koki, että etä- ja hybridityö on parantanut työyhteisöviestintää, tai että viestintä on toiminut kuten aiemmin. 

Kyselyyn vastanneista jopa 84 % koki, että etä- ja hybridityö on parantanut työyhteisöviestintää, tai että viestintä on toiminut kuten aiemmin. 

Fimea haluaa aktiivisesti vahvistaa osaamisen johtamista. Tavoite- ja kehityskeskustelujen lisäksi esihenkilöt valmennettiin ja ohjeistettiin käymään jatkuvaa keskustelua vähintään kuukausittaisten tilannepalavereiden muodossa. Osaamisen kehittämisessä keskitytään substanssiosaamisen lisäksi yhteiseen strategiseen osaamiseen, kuten palvelevaan asiantuntijuuteen. Valmentavalla johtamisotteella halutaan paitsi tukea työn tekemistä, myös mahdollistaa henkilöstön kehittyminen ja urasuunnittelu. Lisäksi panostettiin liikkuvuuden ja henkilökierron lisäämiseen, jotka halutaan liittää osaksi systemaattista henkilöstön kehittämistä. 

Vuonna 2022 toteutetussa Valtion henkilöstötutkimus VMBarossa fimealaisten työtyytyväisyys nousi hieman edellisvuodesta. VMBaron purkaminen toteutettiin dialogin keinoin, johon sekä henkilöstö että esihenkilöt valmennettiin.

Monipaikkaisen työn ja työllistämisen mahdollistaminen usealla paikkakunnalla on Fimealle tärkeää. Monipaikkaisuus mahdollistaa myös työtehtävään parhaiten sopivan hakijan palkkaamisen paikkakunnasta riippumatta. Fimea tarjoaa mielellään tulevaisuuden asiantuntijoille aitiopaikan työelämään valtion virastossa palkallisen harjoittelupaikan muodossa.

Ekologinen vastuu ja taloudellinen vastuu

Valtiokonttori työstää valtionhallinnon hiilijalanjälkiarvion tuottamista yhdessä konsernitoimijoiden kanssa, joten tässä raportissa ei vielä käsitellä Fimean hiilijalanjälkeä. Tavoitteemme on kuitenkin tarkastella muita mahdollisia toimintamme mittareita, joiden avulla voisimme edistää ilmastopäästöjen vähentämistä.

Merkittävimmät negatiiviset vaikutukset ympäristölle Fimean toimesta johtuvat toimitiloista ja matkustamisesta; toimitilat vievät energiaa ja matkustaminen tuottaa päästöjä. Fimea on kiinnittänyt huomiota matkustamisen aiheuttamiin negatiivisiin ympäristövaikutuksiin noudattamalla valtion matkustusstrategiaa, jossa painotetaan ympäristövastuullisuutta matkustamisen määrän vähentämisellä, ympäristöystävällisten matkustustapojen suosimista sekä päästövaikutusten lisäämistä osaksi matkustuksen kokonaiskustannusten arviointia. Etätarkastukset ovat jääneet pysyväksi työkaluksi paikan päällä tehtävien tarkastusten rinnalle. Kuten koko tarkastustoiminta, myös etätarkastuskohteiden valinta perustuu riskinarviointiin. 

Toimitiloista aiheutuvaa negatiivista ympäristövaikutusta Fimea pyrkii pienentämään olemalla edelläkävijä valtion toimitilastrategian toteuttamisessa. Toimitilastrategiaa Fimea on noudattanut tehostamalla toimitilojen käyttöä sekä ottamalla Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Aluehallintoviraston kanssa käyttöön yhteiskäyttöisiä tiloja. Vuonna 2022 Fimea toimi valtion toimitiloista vastaavan Senaatin hallinnoimissa toimitiloissa Helsingissä ja Turussa (Senaatin yhteiskuntavastuuraportti: Yhteiskuntavastuu). Vuoden 2023 alussa Kuopion toimitilat muuttivat Senaatin hallinnoimaan entisen lääninhallituksen päärakennukseen ja keväällä 2023 myös Tampereen toimitilat siirtyvät Senaatin hallinnoimaan Attila-virastotaloon. Lähivuosina myös Oulun toimitilat muuttavat Senaatin hallinnoimaan entiseen lääninhallituksen rakennukseen.

Viime vuosina Fimean ekologiseen jalanjälkeen on vaikuttanut erityisesti asiankäsittelyprosessien digitalisointi. Arkistoitavaksi määrättyjen asiakirjojen massadigitointi -projekti päättyi syyskuussa 2022 ja samalla Fimea luopui viimeisestä etäarkistointitilasta Helsingissä. Projekti alkoi vuonna 2019 ja sen aikana siirrettiin yhteensä 1 430 hyllymetriä asiakirjoja Kansallisarkistoon. Siellä arkistoitu materiaali digitoidaan ja säilytetään vain digitaalisessa muodossa. Fyysinen arkistomateriaali hävitetään. Massadigitointi-projektilla on ollut strateginen kytkentä vaatimukseen toimitilojen tehokkaasta käytöstä. Se paitsi vähentää merkittävästi Fimean tuottamia negatiivisia ympäristövaikutuksia, mutta tuottaa myös taloudellista säästöä. Koko projektin aikana arkistotilojen nettovähennys on ollut 3 393 hyllymetriä, kun projektiin kytkeytyi vuosia aiemmin aloitettu paperiarkiston järjestämishanke. Kun kaikista etäarkistointitiloista on nyt luovuttu, se tuo vuokrakustannussäästöä 195 000 euroa vuodessa. Asiankäsittelyprosessin digitalisointi tukee myös työn monipaikkaisuutta.

Koko projektin aikana arkistotilojen nettovähennys on ollut 3 393 hyllymetriä ja vuokrasäästö 195 000 euroa vuodessa.

Fimea on nettobudjetoitu virasto, joka saa rahoituksen pääasiassa lääkealan toimijoiden asiakasmaksuista. Vuonna 2022 Fimean bruttomenot olivat 35 miljoonaa euroa ja bruttotulot 28,4 miljoonaa euroa. Menojen ja tulojen välinen erotus katetaan valtion budjettirahalla. Lääkevalmisteiden myyntiluvat, lääkealan toimijoiden lupa- ja tarkastusmaksut sekä erillislain mukaiset laadunvalvontamaksut muodostivat vuonna 2022 noin 86 prosenttia viraston kokonaisrahoituksesta ilman edellisvuodesta siirtynyttä käyttämätöntä määrärahaa. Jäljellä oleva 13 prosenttia on valtion budjetista rahoitettavaa toimintaa, jota ovat lääkevalvonnan yleinen viranomaisohjaus, farmakopea- ja lääkehoitojen arviointi -prosessin toiminta sekä yksi prosentti EU:sta ja ministeriöstä saatua projektirahoitusta. Fimealle myönnettiin vuoden 2022 talous- ja lisätalousarviossa yhteensä 4 784 000 euroa. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2022 antaa kattavan kuvan Fimean taloudesta.

Julkisten hankintojen suorittaminen hankintalain ja Fimean hankintasäännön puitteissa ovat osa taloudellista vastuuta. Fimea noudattaa kansallisen hallinnon hankintastrategiaa käyttämällä mahdollisimman kattavasti Hanselin puitejärjestelyjä ja tekemällä Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaista hankintasuunnitelman seurantaa. Kansallisessa hankintastrategiassa on määritelty linjauksia ja tavoitteita hankintojen taloudelliselle, sosiaaliselle ja ekologiselle kestävyydelle. Hansel kiinnittää aktiivisesti huomiota puitesopimuksissa hankintojen vastuullisuuteen ja on määrittänyt yhteishankintojen puitesopimustoimittajille taloudellisen vastuun, ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun tunnukset. Puitesopimuksia käyttäessään Fimea valitsee mahdollisuuksien mukaan kyseiset tunnukset ansainneita toimittajia.

Vastuullisuusraportin laatiminen

Tämä vastuullisuusraportti on laadittu Valtiokonttorin ohjeen suosituksen mukaisesti. Fimean vastuullisuusraportissa keskitytään kuvaamaan, miten Fimean ydintoiminta edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista (ns. toiminnan kädenjälki eli positiiviset vaikutukset). Raportti julkaistaan vuosittain ja sen sisältöä kehitetään Fimean vastuullisuustyön edetessä. Vaikuttavuuden mittaamisessa pyritään jatkossa hyödyntämään lääketiedon kehittyvää raportointia.